Olen viime viikot pyöritellyt mielessäni ajatusta Eerikakirjan jatko-osasta, ja osittain siksi luin tänään häneen liittyviä asiakirjoja. Tässä on kuva yhdestä niistä yli 2000 asiakirjan sivuista, joita käytin lähteenä kirjassa.
Ajatus aiheen pariin palaamiseen tuntuu suorastaan kauhistutttavalta, mutta tarpeelliselta.
En juurikaan käsitellyt vuosi sitten ilmestyneessä kirjassa lastensuojelun nykyistä tilaa, mutta mielestäni tarina vaatisi vielä sen. En käsitellyt myöskään Eerikan henkirikosta, ja nyt, vuosi kirjan julkaisusta, olen sitä
mieltä, että tein siinä virheen. Ihmisten reaktiot kirjasta ennen sen julkaisua ja sen jälkeen ovat myös olleet mielenkiintoisia. Näitä asioita käsittelisin jatko-osassa. Lukisitko?