Ennen ja jälkeen Eerikakirjan julkaisun sadat ihmiset ovat sanoneet, etteivät uskalla lukea teosta. Erityisen vahvasti mieleeni on jäänyt se, kun lastensuojelun työntekijä tuli kirjamessuilla kertomaan, että kirjaan tarttuminen pelottaa.
Pidän ajatusta itsekkäänä. Inhimillisenä mutta itsekkäänä.
Ajatelkaa nyt: ihminen suojelee itseään KIRJAN lukemiselta, kun 11 vuotta sitten kahdeksanvuotias lapsi kuoli äärimmäisen väkivaltaisissa olosuhteissa. Emme koskaan tunne – edes kirjan luettua – niitä samoja tuntemuksia, mitä kaikkea Eerika koki.
Tietoiseksi tuleminen voi sen sijaan olla hyödyksi. Lukija ymmärtää, miltä lapsiin kohdistunut väkivalta voi näyttää ja kuulua. Uskon yksilön voimaan yhteiskunnan muuttamisessa. Sitä paitsi koko yhteiskunta on Eerikalle velkaa. Kun oikeudessa käsiteltiin Eerikan murhaa, syyttäjä Eija Velitski oli päättänyt näyttää yleisön edessä videot Eerikan pakkosyöttämisestä. Toimittaja kysyi Velitskiltä tauolla, miksi nämä kauheudet pitää näyttää. Velitski totesi näin: "tämä tyttö on elänyt nämä asiat, ja me olemme hänelle velkaa sen, että me katsomme, millaista hänen elämänsä oli."
Suurin osa kertoo omista kamalista tuntemuksistaan sen sijaan, että puhuttaisiin Eerikan kokemuksista. Ensin olin näistä keskusteluista hämmentynyt, mutta kun tarpeeksi moni keskittyi itseensä, tajusin, että tämänkin täytyy olla inhimillistä.
Toinen itsekkyyden huipentuma näkyy silloin, kun teoksen on lukenut tai kuunnellut. Varmaan 95% kertoo omista kamalista tuntemuksistaan sen sijaan, että puhuttaisiin Eerikan kokemuksista. Ensin olin näistä keskusteluista hämmentynyt, mutta kun tarpeeksi moni keskittyi itseensä, tajusin, että tämänkin täytyy olla inhimillistä.
Olen sanonut tämän aiemminkin julkisesti, mutta mielestäni tein virheen, kun jätin kirjasta pois monta yksityiskohtaa Eerikan elämään liittyen, enkä kuvaillut esimerkiksi hänen kuolemaansa. Suojelin kuuntelijaa ja lukijaa.
Kirjassa tai muussa rikoksiin liittyvissä julkaisussa ei ole kyse lukijan tunteista tai niiden suojelemisesta. Kyse on uhrista, ja siitä, että jos edes yksi lapsi säästyy samalta kohtalolta, teoksen lukeminen on sen arvoista. Eikö?
Tarvitsemme enemmän epäitsekkyyttä. 🤍