Ylinopeussakot

Updated: May 28, 2020

Ollaan tässä viime aikoina ajeltu aika monta kertaa Helsingistä Ouluun/Oulujärvelle. Matkalla on kymmeniä peltipoliiseja ja tusina eläviä. Nopeusrajoitukset vaihtelevat ihan koko ajan 100:sta 80:iin. 


Ehkä viides nopeudenvahtijoista on ollut järkevässä paikassa, loput ohituskaistan päässä tai heti nopeusrajoituksen muututtua. 


Sain itse vuoden vaihteessa kaksi nopeussakkoa. Viimeksi on rapsahtanut yli kymmenen vuotta sitten. Toinen oli ehkä ihan ansaittu(ohituskaistan päässä, ylinopeus 36km/h), toinen ei:  seitsemän kilometrin nopeusylitys ei aiheuttanut kenellekään vaaraa. 


Sakot eivät vaikuta omaan elämiseeni, eikä sekään, jos menetän kortin. En tarvitse rahan tekemiseen autoa. 

Moni tarvitsee. Moni myös menettää korttinsa ja elantonsa kuukausiksi, koska sakkoja on tullut kolme vuodessa tai neljä kahdessa vuodessa. Aiemmin ajattelin, että ammattikuskien valitus ei ole kovin uskottavaa. Että raskaiden ajoneuvojen hidastaminen - kun rajoitusten ja tolppien välissä on muutama metri- ei ole niin yksiselitteistä. Ajakaa rajoitusten mukaan, sillä selvä. 


Edelleen rajoituksien noudattaminen on turvallisuuden kannalta oleellista. 

Mutta entä sitten kun kuski menettää korttinsa vaikka kolmeksi kuukaudeksi pienten nopeusylityksien takia.


Ehdotus. Korttia ei menettäisi sakkojen lukumäärän mukaan, vaan sen mukaan, kuinka paljon ylinopeutta on ollut. Vaikka niin, että alle parinkympin ylinopeussakot eivät vaikuttaisi kortin menettämiseen. 


Näin kaikki voittaa. Rajoituksien alkuperäinen tarkoitus turvallisuuden ylläpitämiseksi säilyy, valtio voi jatkaa nykyistä verorahojen viljelyä, eivätkä ammattikuskit joudu "sossun luukulle yhteiskunnan elätettäväksi".