Tarinat kiinnostavat ihmisiä.
Osittain tämän takia kustannusala teki viime vuonna järjetöntä voittoa. Samasta syystä myös Deadline Kustannus teki voittoa, vaikka se perustettiin vasta viime vuonna.
Visioni on ollut selkeä jo pitkään. DLK:n liiketoiminta perustuu siihen, että etsimme tarinoita, emme kirjailijoita. Tämä on itse asiassa yksi syy myös siihen, minkä takia perustin kustantamon: halusin muuttaa ajatuksen siitä, että kustannussopimuksen saisi vain valmiilla käsikirjoituksella. On ollut hienoa seurata aitiopaikalta, kun kaikkien muidenkin kustantamoiden on ollut pakko muuttaa tätä vanhanaikaista ajatusmallia.
Minua ei kustannuspäällikkönä kiinnosta, osaako kirjan päähenkilö kirjoittaa kirjan. Palkkaan editointia varten kustannustoimittajan, joka tarvittaessa auttaa päähenkilöä työstämään kirjan alusta loppuun asti. Tietäisittepä vain, kuinka moni rikosaiheinen, myyntimenestykseksi kipunut kirja on saatu julkaisukelpoiseksi kustannustoimittajan ansiosta. Silti niitä kirjoja ei olisi, jos se poliisi, gangsteri tai elinkautisvanki ei olisi omaa tarinaansa meille kertonut.
En siis todellakaan aio laittaa kustantamoani ”lepositeisiin keräämään omanarvontuntoa”, ja toivon, ettei kukaan muukaan tee niin. Uusi kustantamoiden tapa etsiä tarinoita on loistava, ja juuri se muutos, mitä alalla on kaivattu jo pitkään. Meidän pitää siis entistä aktiivisemmin kerätä riveihimme niitä tarinoita, joita maailma haluaa kuulla ja lukea. Kirjallisuuden arvo ei sillä laske pätkääkään.