top of page

Rikostoimittajan vinkit sujuvampaan tekstiin

Kun kirjoittaminen on ollut iso osa elämää joka päivä yli vuosikymmenen, kiinnittää huomiota ei niin oleellisiin yksityiskohtiin – mutta kuitenkin niin tärkeisiin.

Erityisesti äänikirjojen maailmassa pystyn oikeasti rentoutumaan vain silloin, kun teksti on mind blowing -sujuvaa. Ja ei, en tarkoita kielioppivirheitä, ne eivät kiinnosta vähääkään. Sujuvuus tarkoittaa sanojen nerokasta kääntelyä ja virkkeiden muutoksia niin, että teksti kuulostaa hyvältä.

Ja kun tekstejä on käsitellyt työssään tarpeeksi pitkään, normeja tai kielioppia voi ohittaa tai muokata.

Tässä lista niistä asioista, joita itse vältän viimeiseen asti. Sekaan mahtuu niin rikosaiheisiin liittyvää kuin tavallistakin sanastoa:


💢Surma on rikosnimikkeenä yksi lievimmistä henkirikoksista, eikä siitä juuri koskaan epäillä, syytetä saati jaeta tuomioita. Siksi onkin hämmentävää, miten usein surma-sanaa käytetään rikosaiheisissa teksteissä. Sitä käytetään siltikin, vaikka rikos olisi tuomioistuimessa asti todettu tapoksi tai murhaksi.


💢Muun muassa joka ja mikä -sanojen (eli relatiivipronominien) käyttö pilkun jälkeen. Kopioin tähän alle esimerkkinä kieliopillisesti oikeat(Kielikello), mutta ah niin kömpelöt virkkeet:

Kielikellosta: Poliisi on ottanut kiinni ryhmän, jonka epäillään kopioineen maksukortteja.

Sujuvammin: Poliisi on ottanut kiinni maksukorttien kopioimisesta epäillyn ryhmän.


Kielikellosta: Tukikohdassa tapahtui ainakin neljä räjähdystä, jotka sytyttivät tuleen kaksi hävittäjää.

(Tapahtui-sana on myös yksi inhokeistani)

Sujuvammin: Tukikohdassa räjähti neljä kertaa, ja ainakin kaksi hävittäjää syttyivät tuleen.


Kielikellosta: Luennoitsijat saivat valita aiheensa vapaasti, mikä teki puheenvuoroista yllättäviä ja vaihtelevia.

Sujuvammin: Luennoitsijat saivat valita aiheensa vapaasti, ja tämä teki puheenvuoroista yllättäviä sekä vaihtelevia.


Relatiiviproniminin käyttö heti pilkun jälkeen on sujuvaa joissain virkkeissä. Kun esimerkiksi ensimmäisen lauseen lopussa on selkeä viittaus seuraavaan lauseeseen, virke kuulostaa relatiivipronominin kanssa hyvältä. Mutta tämä vaatii taitoa.


💢 Oleva-sanan käyttö kaikissa sen muodoissa. Oleva ei ole mielestäni sana, ja se kuulostaa tönköltä. Virkkeet voikin pienellä vaivannäöllä muokata niin, että ”oleva” jää pois.

Esimerkiksi:

Alkuperäinen lause: kuulustelija huomasi pikkolon olevan kuulustelussa hermostunut, eikä hän tyytynyt ympäripyöreisiin selityksiin.

Muutetaan: kuulustelija huomasi pikkolon hermostuneen olemuksen, eikä hän tyytynyt ympäripyöreisiin selityksiin.


💢 Mies - tai naishenkilö

Tämä on poliisikoulusta viranomaisiin levinnyt tapa, ja myös media sekä tavalliset ihmiset käyttävät sitä.

Ihan vain mies tai nainen riittää.


💢 Postaus-sana. Maailman kömpelöin slangimainen käännös englannin sanasta. Julkaisu on parempi.


💢 Alkoi-sana. Ei oikeastaan lähes koskaan tarpeellinen, mutta saa virkkeen kuulostamaan kömpelöltä.


💢 Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä: tapaus-sana. Erityisesti rikosaiheisissa julkaisuissa tätä käytetään paljon, oikein viljellään. En voi sietää sitä sen kömpelyyden takia, mutta mielestäni se myös aliarvioi tarinaa. Kun on kyse vaikka henkirikoksesta, se on henkirikos, ei tapaus. Henkilön katoaminen ei myöskään ole tapaus, vaan katoaminen.

Monesti virkkeen rakenteen muutoksella tapaus-sanan voi vain poistaa tai tosiaan ihan vain korvata rikoksen oikealla termillä.


<3




Comments


bottom of page